Blogi – underlibet.fi

Tanssiminen vaatii hyvää kuntoa

Ricky Daniel Jr. — Sun, 15 Sep 2019 14:44:05 +0000

Tanssi on vauhdikas harrastus, joka sopii kaiken ikäisille liikunnan ystäville. Sen parista löytyy lukuisia eri lajeja, joiden joukosta sopiva tanssimuoto löytyy varmasti jokaiselle. Kuka tykkää latinotanssista, kenen makuun taas on enemmän nykytanssi ja kuka viehättyy baletin harmonisuudesta – yhtä kaikki jokainen tanssilajeista vaatii hyvää kuntoa, jotta siinä pääsee kehittymään. Älä toki säikähdä, sillä mukaan pääsee hieman huonommallakin kuntotasolla, ja sitä voi sitten rauhassa kohotella harrastuksen rinnalla.Luonnollisesti myös tanssiminen itsessään auttaa kunnon kasvattamisessa ja ylläpitämisessä. Sen rinnalle on kuitenkin hyvä ottaa muitakin lajeja, jotka tukevat kehitystä. Ammattitanssijoiden kohdalla tämä on ennemminkin sääntö kuin suositus. Kunnon kohottamiseen käy oikeastaan mikä vain laji, joka saa hien pintaan ja sykkeen kohoamaan. Tärkeää on kuitenkin, että nautit lajista, sillä jos se tuntuu pakkopullalta, on hyvin todennäköistä, että projekti jää puolitiehen.Yksi mainioista keinoista kohottaa kuntoa, on pyöräily. Se on erityisen hyvä laji siksi, että sitä voivat harrastaa ihan kaiken tasoiset liikkujat. Hieman matalammalta kuntotasolta liikenteeseen lähtevät voivat aloittaa lyhyemmillä, vähemmän haastavilla lenkeillä, ja kovakuntoisemmat voivat suunnata mäkisille, pitkille lenkeille. Lenkkien haastetasoa on helppo lisätä sen mukaan, kun oma kunto kehittyy. Polkupyörä toimii kunnon kohottamisen lisäksi apuna siirtymisissä, ja se onkin hieno tapa lisätä myös arkipäivän hyötyliikuntaa.Yksi perinteisimmistä kunnon kehittämisen tavoista on juokseminen. Kunnon juoksulenkki saa sykkeet kohoamaan varmasti, ja jos suuntaat lenkillä mäkiseen maastoon, saat samalla kehitettyä tanssijalle niin tärkeitä jalkojen lihaksia. Juoksun aloittaminen on helppoa, sillä et tarvitse muuta kuin kunnon lenkkarit. Optimaaliseen kunnon kehittämiseen on avuksi myös sykemittari – paras sykealue peruskunnon kehittämiseen on noin 70 % maksimisykkeistä. Voit lukea lisää tietoa juoksusta peruskunnon kehityksessä täältä.Jos vaikkapa polvivammat vaivaavat, eikä juokseminen onnistu, hyvä vaihtoehto kunnon kohottamiseen on myös uinti. Se tukee mainiosti tanssijan kuntoharjoittelua, sillä se kehittää koko kropan lihaksistoa. Uiminen tuo myös mukavaa vaihtelua tanssiharjoitusten hikoiluun – vedessä olo on keveä ja raikas, mutta kunto kehittyy kuitenkin. Uimaan voidaan suunnata kesällä luonnonvesiin, mikä on kiva lisä harrastukseen. Talvellakaan ei tarvitse jäädä tauolle, sillä jokaisesta kaupungista löytyy uimahalli missä harjoitella.

Musikaalien voima

Ricky Daniel Jr. — Mon, 12 Feb 2018 10:30:05 +0000

Musikaalit ovat aivan oma taiteenlajinsa, joista parhaimmilla on ihmeellinen voima viehättää yleisöä laidasta laitaan. Fanien joukkoon lukeutuu niin toimintaelokuvien kuin myös romanttisten nyyhkyelokuvien katsojia. Voimaannuttavat tanssikohtaukset ja musiikin lumo saavat katsojat eläytymään vahvasti näkemäänsä. Musikaalit ovat parhaimmillaan, kun musiikki ja liike nivoutuvat vaivihkaa yhteen ja katsoja tuntee olevansa keskellä rumpujen pauketta, tanssikenkien kopinaa sekä energialatausta, joka purkautuu näyttelijöiden tiimistä. Musikaali eroaa elokuvasta sen tempolla, joka johdattaa katsojaa kohtauksesta toiseen biisien vaihtuessa. Laulut soittavat tarinalle rungon, josta muotoutuu musikaalin tarina. Suosituimpia musikaaleja on esitetty vuosikymmeniä täysille teattereille ympäri maailmaa eikä kyllästymisen merkkejä ole näköpiirissä. Laulujen tarinaan perustuva viihdeteatteri näyttää aina näyttelijöidensä näköiseltä, joten saman musikaalin voi mieluusti katsoa useita kertoja eri lavoilla. Osa musikaaleista on tullut tunnetuksi ensin elokuvana ja osa taas teatteriesityksenä, usein niistä molemmista on poikinut vielä toinenkin versio.

Maria, Maria

Monen musikaalin sävelmät ovat jääneet ikuisesti mieliimme, samoin energiset tanssikohtaukset. Kun Tony laulaa kaihoisasti ”Maria, Maria” West Side Storyssa tai kun puerto ricolaiset lataavat tanssikohtaukseen valtavan vimman America-laulun soidessa taustalla. Elokuvaa on katsottu jo monessa polvessa eikä sen taikaa syö edes ajan hammas, vaikka aikakauden värimaailma ja tekniikka jäävät jälkeen nykyelokuville. Elokuvan tunnelmaa ja taikaa se ei pysty syömään ja se onkin musikaalien liekki, joka ei sammu. Andrew Lloyd Webberin Phantom of The Opera on yksi suosituimmista musikaaleista, jota on esitetty 1980-luvun puolivälistä asti kuuluisimmilla lavoilla. Kauhuromaaniin perustuvasta musikaalista on tehty julkaisu, joka viekin suosittua musikaalia aivan uusille urille nettikasinoille. Musikaaleja on tehty monenlaisten teemojen ympärille. Niissä on käsitelty rikoksia, mainetta ja viekkautta esimerkiksi Chicagossa ja rotueroja, kuten West Side Storyssa. Rakkaus ei teemana kuole koskaan, joten sitä on ripoteltu lähes kaikkiin musikaaleihin ainakin muiden teemojen joukkoon. Puitteet ja maisemat sekä tekniikka saattavat vaihtua vuosien vieriessä, mutta musikaalien ytimenä pysyy aina kaartin saumaton yhteistyö sekä musiikin ja tanssin taito, joka vie yleisön toiseen ulottuvuuteen, kun esirippu nousee.

Tanssikisat televisiossa

Ricky Daniel Jr. — Wed, 27 Nov 2013 12:06:05 +0000

Tanssikilpailuja on toki televisioitu kuten muitakin kilpailuja, ja EBU on myös järjestänyt Eurovision tanssikilpailuja laulukilpailujen lisäksi. Eurovision Nuori Tanssija-kisassa eri maiden baletti-ja modernin tanssin nuoret toiveikkaat kilpailivat ja kilpailu televisioitiin: kyseessä ei kuitenkaan ollut puhtaasti TV-ohjelma, kilpailut järjestettiin normaaleissa teattereissa livenä, täyden katsomon edessä.Aikoinaan Britanniassa joku BBC:llä, Brittien YLE’llä siis, päätti laittaa ohjelmistoon ohjelman nimeltä ”Strictly Come Dancing.” Kummalinen nimihirviö – ’tiukasti tule tanssimaan’ tai ’jyrkästi tule tanssimaan’? – viittaa silloin uuteen, suosittuun elokuvaan Strictly Ballroom joka sijoittui kilpatanssin maailmaan Australiassa, ja vanhempaan tanssiohjelmaan ”Come Dancing”. Kyseisessä ohjelmassa esiteltiin aluksi kilpatanssin harrastajia ja seuroja, ja opetettiin askelia TV-yleisölle: myöhemmin formaatiksi muotoutui tanssikilpailu, johon osallistuivat kuitenkin tavalliset kilpatanssiharrastajat. Uudessa ”Strictly” formaatissa parketille lipuivat, loikkivat ja joskus kompuroivat julkkikset joiden tanssiparina ja valmentajana toimii ’oikea’ kilpatanssija. Ehkäpä juuri siksi että odotettavissa oli myös mokia eikä vain täydellistä tanssia, ja tilaisuus nauraa julkisuuden henkilöille, ohjelmasta tuli valtava hitti. Samaa formaattia on jatkettu myös mm. jäätanssin pariin, ohjelmassa ”Dancing on Ice”.Formaatti levisi ympäri maailmaa kuin sikainfluenssa, ja sitä on nimellä tai toisella esitetty 42:ssa eri maassa. Ensimmäisenä sen aloitti Australia, jossa kilpatanssi onkin suosittua, kuten Baz Luhrmanin läpimurtoelokuvasta, joka lainasi nimeään alkuperäiselle BBC:n ohjelmalle, voimme päätellä. Ulkomailla nimeksi tuli ”Dancing with Stars”. Joissain maissa sitä on esitetty myös nimellä ”Let’s Dance,” mutta Suomessa nimeksi tuli ”Tanssii Tähtien Kanssa.”Kilpailusta tuli huippusuosittu saman tien kun se alkoi vuonna 2006. TV-ohjelmista se on ollut lähes yhtä suosittu vedonlyönnin kohde kuin Big Brother, ja vetoa voikin lyödä netissä tästäkin kaudesta Betsafe:n sivuilla. Jotkut ovat jo ottaneet etumatkaa – tämän vuotinen kilpailija Juhani ”Tami” Tamminen on Iltalehdessä kertonut jo voittaneensa vedon tytärtensä kanssa, ja tanssii kisassa edelleen. Kaksi paria on jo pudotettu.Ohjelmaa on arvosteltu, niin Suomessa kuin Englannissakin siitä, että yleisöäänestyksessä ei aina voita paras tanssija, vaan usein huonoin. Yleisöäänestys kuitenkin määrää kuka putoaa ja kuka ei, vaikka ohjelmassa on tuomaristokin: tämän vuoden yleisön suosikki-köntys on ollut Tami Tamminen. Aikaisemmin ohjelmassa hyvin menestynyt vaikka, sanotaanko nyt keskinkertainen, tanssija Jethro Rostedt kommentoi Tamin esitystä huumorimielessä omaansa ja kutsuu heitä kumpaakin ”lyllertäjiksi.” Yleisölle onkin mieleen esityksen viihdearvo taiteellisen ja atleettisen suorituksen lisäksi ja joskus yli: BBC:n ohjelmassa huomiota herätti aikoinaan veteraanipoliitikko Anne Widcombe, joka jo ikänsä puolesta ei ollut vetrein tanssija: monet kilpailijat ovat olleet urheilijoita ja näyttelijöitä, ja sikälikin pitkä ura parlamentissa ei valmista kilpatanssiin kovin hyvin. Yleisö kuitenkin nautti, ja Anne päätyi sijalle 6.

Tanssi ammattina

Ricky Daniel Jr. — Wed, 20 Nov 2013 13:42:11 +0000

Kaikki taidelajit ovat vaikeita murtautua sisään, kuten sanotaan, tai yleensä pystyä hankkimaan elannon.Tanssi on yksi vaikeimmista. Muusikoilla on yleensä enemmän mahdollisuuksia esiintymisiin, joka on tärkeää ainakin jonkinlaisen puoliammattilaisaseman saavuttamiseksi: tanssijoita saattaa silti olla vähemmän. Ammattitanssijalta vaaditaan kovaa fyysistä kuntoa ja harjoittelua, musiikkia voi sentään helpommin treenata kotioloissa.Suomessa tanssijoita työskentelee teattereissa – mutta usein satunnaisesti, kaikki esitykset kun eivät käytä tanssijoita – modernin tanssin ryhmissä ja freelance-tanssijana – kuten freelance-näyttelijä, valitettavan usein termi on synonyymi sanalle ”työtön.” Balettitanssijoilla on oikeastaan vain Kansallisbaletti vakituisena työnantajana.Showtanssijoita työskentelee ulkomailla huomattavasti enemmän. Tällä siis tarkoitetaan tanssijoita jotka esimerkiksi tanssivat pop-konserteissa show’ssa mukana, kyseessä ei ole mikään häveliäs synonyymi eroottiselle tanssille. Suomessa harvalla pop-artistilla on sen tyyppistä lava-show’ta jossa olisi monelle tanssijalle töitä.Kilpatanssijoista osa on ammattilaisia, mutta heillekin leipä usein lohkeaa sivussa tanssinopetuksesta ja valmennuksesta: samoin kuin muiden alojen tanssijoille. Kilpatanssi on urheilua, ja kuten muissa lajeissa, ammattilaisuralle päästäkseen on oltava aivan huippuluokkaa.

Kuuluisia suomalaisia tanssijoita

Ricky Daniel Jr. — Fri, 25 Oct 2013 09:05:11 +0000

Kilpatanssien ja tanssikoulutuksen suomalainen isä, Åke Blomqvist, toimi myös tanssijana itse – luonnollisesti. Hän esiintyi tanssijana useassa elokuvassa 50-luvulla, vaikka tunnetuin lienee Kuriton Sukupolvi jossa hän vaihteeksi esittää tanssinopettajaa, joka oli hänen kutsumuksensa siviilissäkin: tanssikilpailuihin hän itse osallistui lähinnä vain tuomarina.Merja Satulehto on pitkän uran tehnyt tanssija, joka on kilpatanssin lisäksi harrastanut myös voimistelua ja jazz- ja showtanssia. Kilpatanssissa hän on kuitenkin parhaiten menestynyt: Merja on voittanut Suomen mestaruuden ja tullut MM-kisoissa kymmenen parhaan joukkoon. Nykyään hän toimii tuomarina ja valmentajana. Merja Satulehdon tanssipareina ovat olleet muun muassa Markku Luttinen ja Harri Antikainen: Harri toimii nykyään tuomarina kansainvälisissä tanssikilpailuissa.Toinen suomalainen tähtipari oli vielä taannoin Sami Vainionpää ja Merje Styf. Kumpikin on vaihtanut paria, joten Merjellä on uusi tanssipari, italialainen Luca Rossignol. Stuttgartissa järjestetyssä Grand Prix kisassa pari tuli sijalle 11 vuoden 2013 elokuussa: Sami ei ole vielä uuden parinsa Johana Pružincován kanssa tanssinut arvokilpailuissa – viime MM-kisoissa kaikki neljä osallistuivat mutta Merje ja Sami olivat silloin vielä tanssipari.Suomalaisista balettitanssijoista tunnetuin on varmasti Jorma Uotinen. Tanssijan uran jo jättänyt Uotinen on tanssin monitoimimies, monen laitoksen taiteellinen johtaja, kuten Kuopio Tanssii ja Soi festivaalin, ja Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelman tuomari. Jorma aloitti uransa Suomen Kansallisbaletissa vuonna 1970, ja myöhemmin tuli tunnetuksi modernin tanssin koreografina. Hän on ollut laaja-alainen, hän suunnitteli mm. Susanna Rahkamon ja Petri Kokon esityksen jäätanssin maailmamestaruuskisoissa aikoinaan.